Toisen kurssini Environmental policy instruments harkkatyö alkaa myös olla aika hyvällä mallilla, vaikka harjoitustyön aloitus olikin hieman takkuinen. Meillä oli tarkoitus tehdä harkkatyötä neljän hengen ryhmissä, mutta ryhmän neljäs jäsen saapui Ruotsiin vasta kolmisen viikkoa sitten. Aloitimme työn siis kolmen ryhmässä, mutta yksi porukasta kyllästyi pian hommaan ja päätti tehdä meille ensin oharit tapaamisesta ja sen jälkeen vain kylmästi ilmoittaa sähköpostitse ettei aio jatkaa kurssia. Onnekseni ryhmäni toinen jäsen oli hyvin kiinnostunut harkatyöstä ja saimmekin homman toimimaan hyvin. Kun ryhmän viimeinen jäsen saapui opiskelijavaihdostaan ulkomailta homma alkoi tosiaankin toimia ja tämän ryhmätyön teko on ollut todella mukavaa! Harkkatyön perusideana on se, että kurssi on jaettu yhteentoista ryhmään, ja tehtävänämme on pelata eräänlaista 'roolipeliä' jossa kymmenen ryhmää edustaa kukin omaa paperiyhtiötään ja yksi ryhmä toimii ministeriönä. Tavoitteena on saada laskettua firmojen emissioita yhteensä 250 yksikköä ja apunamme on erilaisia kurssilla läpikäytäviä 'välineitä' (=policy instruments) eli esimerkiksi verot, ympäristöluvat ja emissioiden vähennysvaatimukset. Jokaisen välineen käyttö maksaa firmoille eri suuren määrän rahaa riippuen niiden emissioiden vähennyksen marginaalikustannuksista. Viimeisellä luentokerralla järjestetään jonkinmoinen keskustelupaneeli, jossa kaikki firmat ja ministeriö päättävät mitä välinettä emissioiden vähennykseen tulee käyttää. Ymmärrettävästi harjoitustyö on tehty niin, ettei mitään helppoja ratkaisuja ole, sillä jokaisella välineellä on kannattajia ja vastustajia. Koko homman vitsi on myös siinä, että jokaisen firman tavoitteena on kaata ministeriön näkemys jollei se vastaa heidän omaansa, sillä ministeriön 'kaadosta' saa ekstrapisteitä. Ja kai jo arvaatte missä ryhmässä minä olen? No siinä ministeriössä tietysti! Onneksi ryhmämme muut jäsenet ovat kovin päteviä ja olemmekin kehitelleet täysin 'uuden' instrumentin joka ottaa huomioon myös historialliset emissiot ja niiden suhteen tuotannon määrään. Odotan innolla kuinka käy :)
Koulutöiden lisäksi olemme myös hieman rentoutuneet ja perjantaina menikin aika myöhään. Itse lähdin noin parinkymmenen tytön porukalla afterworkkiin ja kivaa oli.
Kun porukka alkoi pikkuhiljaa jakautua eri suuntiin eksyin erääseen ranskalaiseen porukkaan, (josta en edes aluksi tuntenut yhtään ketään) ja lopulta päädyimme paikalliseen räkälään pelaamaan juomapeliä josta jatkoimme illalla vielä keittiöpippaloihin.
| Paikallinen 'kiraffi', viisi litraa kaljaa. |
Tällä viikolla tuli tutustuttua myös paikalliseen terveydenhuoltoon, sillä jalkapalloa muistuttava jalkani alkoi huolestuttaa. (Mutta kipeä se ei ollut kovin paljoa, aika jännä) Kipsuttelin siis maanantai-aamuna 500 metrin päässä sijaitsevaan terveyskeskuksen (koulun puolesta ei ole terveydenhuoltoa) drop-iniin ja pääsinkin alle puolen tunnin jonotuksella. Terveydenhoitaja ei vilkaissutkaan jalkaani vaan varasi minulle lääkäriajan iltapäivälle. Lääkäri ei sanonut juuta eikä jaata jalkani tilanteesta, sillä aaltoileva turvotus ei viittaa mihinkään vaivaan. Mittanauhalla hän kävi kuitenkin jalkani eri osat lävitse ja luulisin sen johtuvan veritulppaepäilystä, mutta kaikki oli ok. Sain reseptin vahvempiin tulehduskipulääkkeisiin sekä käskyn tulla parin viikon päästä uudestaan jos vaiva ei parane. Lisäksi sain kehotuksen liikkua ja jumpata niin paljon kuin sielu sietää, mikä oli hyvä uutinen :) Särkylääkkeet, uudet ulkokengät ja uudet jumppakenkien geelipohjalliset vaikuttavat tällä hetkellä ihan pätevältä kombolta, joten toivottavasti tämä tästä. Mutta kokonaisuutena täytyy kehua tuota terveydenhoitojärjestelmää, ajan sai tosi nopeasti ja maksoin koko lystistä Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla vain 100 kr.
Keskiviikkona vuorossa olikin Juhan kauan odottama Oslon reissu. Bussimme lähti keskustasta ennen seitsemää ja matka kesti nelisen tuntia. Menomatkalla bussi oli aivan uskomaton, aivan kuin johonkin limusiiniin olisi astunut. Bussissa oli tosi leveät ja hienot nahkapenkit, jossa oli säädettävä säärituet. Lisäksi jokaisen paikalta löytyi pistokkeet ja langaton verkko oli saatavissa ilmaiseksi. Täytyy sanoa että bussi oli hienoin missä olen ikinä ollut ja matkan hinta oli ihan sama kuin kilpailevien yritysten.
Kun pääsimme Osloon löysimme hyvin metron, joka vei noin parissakymmenessä minuutissa Holmenkollenille. Sää oli suhteellisen 'lämmin' mutta hyvin sumuisa, eikä esimerkiksi mäkihyppymäkeä nähnyt edes läheltä!
Löysimme itsellemme suhteellisen hyvät paikat hiihtoreitin varrelta parisprinttien ajaksi, ja plussaa oli lähellä oleva screeni josta näki loppukirit maalilla. Lisäksi selostukset kuuluivat hyvin ja jopa suomea oli kuultavissa selostusten välillä, kun selostaja välillä vaihtoi lennosta hieman murtavaan suomeen ja huusi kovaan ääneen välitietoja tyyliin "Suomi johtaa, Ruotsi toinen!". Ja tulihan sieltä sitten hopeaa Aikulle ja Kristalle, joten ei ollut turha reissu :)
Paikallisten hotdogit aiheuttivat muuten hieman hymyjä, täällä nimittäin nakki on kääritty rieskaan ja näytti kyseistä herkkua olevan saatavilta niin Holmekollenilta kuin jokaisesta keskustan kioskista. Kerkesimme katsomaan myös yhdistetyn hiihtoja, mutta ennen kisan loppua meidän piti ottaa metro jo takaisin keskustaan jotta kerkeäisimme bussiin (joka oli pettymyksekseni ihan 'normaali' bussi').
Nyt täällä odotellaan vain viikonloppua ja illalla saapuvia Millaa ja Miikaa. Tenttiviikkoon pitäisi kai myös alkaa valmistautua, mutta kun olisi kaikkea muutakin ja paljon mukavampaakin tekemistä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti